Aspirin® Cardio

Aspirin® Cardio 100 mg
ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen
ja aivoinfarktin riskiä

Mikä Aspirin® Cardio on?

Aspirin® Cardio on Bayerin kehittämä asetyylisalisyylihappovalmiste verisuonitukosten estoon. Verisuonitukosten ehkäisy on keskeinen tavoite monissa eri valtimotautisairauksissa. Aspirin® Cardio vähentää veren hyytymistaipumusta, sekä estää verihiutaleiden takertumista toisiinsa. Laajoissa tutkimuksissa onkin osoitettu että Aspirin® Cardio säännöllisesti ja pitkäaikaisesti nautittuna ehkäisee tukosten muodostumista mm. sydämen ja aivojen verisuonissa, vähentäen aivohalvausten ja sydäninfarktien määrää.

Yleensä lääkäri määrää Aspirin® Cardion säännölliseen ja pitkäaikaiseen käyttöön. Vaikka lääkettä saa apteekista ilman reseptiä, tulee pitkäkestoinen hoito toteuttaa aina lääkärin ohjeiden mukaan ja lääkärin seurannassa.

Lataa käyttöösi pdf-muotoinen esite valtimotaudista ja Aspirin® Cardiosta.

Miten Aspirin® Cardio -kalenteripakkaus toimii?

Aspirin® Cardio ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä. Suositusannos on yksi tabletti päivässä. Muistamisen helpottamiseksi olemmekin laittaneet viikonpäivät läpipainopakkauksiin.

  1. Jokaisen pillerin yläpuolella näkyy viikonpäivä. Valitse tabletti sen viikonpäivän kohdalta, jolloin aloitat pillerien ottamisen.
    Esim. jos aloitat pillerien ottamisen keskiviikkona, valitse pilleri KE kohdalta.
  2. Jatka syömistä nuolen suuntaan.
  3. Näin näet helposti oletko ottanut pillerin joka päivä.
Aspirin Cardio kalenteripakkaus

Aspirin® Cardion suositusannos on 100 mg eli yksi tabletti päivässä. Joissakin tapauksissa lääkäri saattaa suositella yksilöllisistä syistä suurempaa tai pienempää annosta.

Miten Aspirin® Cardio eroaa normaalista Aspirin®-valmisteesta?

Aspirin® tunnetaan myös yleisesti kipu-, särky- ja kuumelääkkeenä. Aspirin® Cardion sisältämä 100 mg ei ole riittävä määrä kivunlievitykseen, mutta pitkäaikaisesti käytettynä annos riittää tutkitusti verisuonitukosten ehkäisyyn.

Aspirin® Cardio tablettimuoto on myös erilainen kuin normaalin kipulääkkeen. Aspirin® Cardio 100 mg -enterotabletit on päällystetty kalvolla. Enterotabletin rakenteen on tarkoitus kuljettaa lääkeaine mahalaukun läpi niin, että enterotabletin sisältämä lääkeaine vapautuu vasta ohutsuolessa, eikä lääkeaine näin pääse ärsyttämään mahalaukkua. Näin se soveltuu pitkäaikaiseen ehkäisyyn.

Kenelle Aspirin® Cardio on tarkoitettu?

  1. Aspirin® Cardio soveltuu uusiutumisen ehkäisyyn potilaille, joilla on jo ollut valtimosairaus tai -tapahtuma, kuten:
    • Sydäninfarkti
    • Aivoinfarkti
    • Lyhytkestoinen aivoverenkierron häiriö (TIA)
    • Sepelvaltimotauti
    • Angina pectoris (rasituksen yhteydessä esiintyvä rintakipu, joka johtuu sepelvaltimoiden ahtautumisesta)
    • Ohitusleikkauksen tai pallolaajennuksen jälkitila
  2. Lisäksi Aspirin® Cardio voi soveltua ensimmäisen valtimosairaus tai -tapahtuman riskin pienentämiseen henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä (kuten diabetes, korkea kolesteroli, korkea verenpaine, ylipaino, tupakointi ja korkea ikä).

Miten Aspirin® Cardiota käytetään?

  • Suositusannos on yksi 100 mg:n enterotabletti vuorokaudessa.
  • Ota tabletti säännöllisesti päivittäin runsaan veden kera.
  • Joissakin tapauksissa lääkäri saattaa suositella yksilöllisistä syistä suurempaa tai pienempää annosta.
  • Poista tabletit läpipainopakkauksesta vasta juuri ennen käyttöä.
  • Tablettia ei saa puolittaa, vaan se on nautittava kokonaisena.
  • Ruokailu ei vaikuta annosteluun, eli tabletin voi ottaa joko tyhjään vatsaan tai ruokailun yhteydessä.
  • Äkillisen sydäninfarktin yhteydessä ensimmäinen tabletti olisi purtava rikki ennen nielemistä. Näin lääke imeytyy ja alkaa vaikuttaa nopeammin.

Mahdollisia haittavaikutuksia

Asetyylisalisyylihapon yleisin haittavaikutus on ruoansulatuskanavan ärsytys, jonka oireina voi olla pahoinvointi, ripuli, vatsakipu ja närästys. Aspirin® Cardio on enterotabletti, joka aiheuttaa vähemmän ruoansulatuskanavan oireita kuin tavallinen tabletti.

Joskus voi myös esiintyä allergisia oireita kuten ihottumaa, allergista nuhaa tai astman pahenemista. Veren hyytymisenesto saattaa lisätä myös verenvuotoriskiä. Siksi hyödyt ja haitat on arvioitava yksilöllisesti. Jos saat oireita, joiden epäilet aiheutuneen Aspirin® Cardio -hoidosta, ilmoita asiasta lääkärillesi.

Vältä Aspirin® Cardion käyttöä:

  • Jos käytät veren hyytymistä estäviä lääkkeitä, tulehduskipulääkkeitä tai
  • suun kautta otettavia kortikosteroideja (esim. kortisonitabletteja)
  • Samanaikaisesti alkoholin kanssa; se voi lisätä mahasuolikanavan verenvuotojen vaaraa
  • Jos olet raskaana tai imetät, keskustele lääkärisi kanssa ennen lääkkeen käyttöä.
  • Älä käytä Aspirin® Cardiota, jos olet allerginen asetyylisalisyylihapolle/salisylaateille, sinulla on hemofilia (verenvuototauti) tai vaikea munuaisten vajaatoiminta. Jos sinulla on tai on ollut mahahaava, pohjukaissuolihaava tai muu verenvuotoja aiheuttava sairaus. Etenkään raskauden viimeisellä kolmanneksella ei asetyylisalisyylihappoa tule käyttää, koska se voi vaikuttaa synnytykseen.

Valmistetekstit

Aspirin® Cardio 100 mg enterotabletti.

Vaikuttava aine: asetyylisalisyylihappo.

Pakkaus: 100 mg 98 tabl.

Ei lapsille ja nuorille. Lääkärin ohjeen mukaan. Tutustu pakkausselosteeseen. Kysy lisää lääkäriltä.

Lue tästä Aspirin® Cardio pakkausseloste

Ennaltaehkäisy ja elämäntavat

Elämäntapojen muutos on ensisijainen ja paras tapa alentaa sydän- ja verisuonitautien riskiä. Näillä ohjeilla pääset hyvin alkuun.

Ruokavalio

Terveelliseen ruokavalioon kuuluu runsaasti kasviksia ja hedelmiä. Leivät ja viljatuotteet nautitaan täysjyvätuotteina. Rasvaa kannattaa käyttää kohtuullisesti ja korvata kovat rasvat pehmeillä rasvoilla (kasviöljy ja margariini). Vältä myös eläinperäistä rasvaa ja syö säännöllisesti kalaa.

Toinen tärkeä seikka on energian määrä. Jos haluat pitää painosi ennallaan, syö saman verran kuin kulutat. Jos haluat pudottaa painoasi, vähennä energiamäärää.

Lähde: Sydänliitto

Herkullisen keveitä reseptejä

Tutustu herkullisiin resepteihin. Lataa reseptikirjaset käyttöösi ja herkuttele terveellisesti. Huomaa myös keveät kesäreseptit!

Lataa tästä tulostettavat reseptivihkot:

Liikunta

Liikunta vaikuttaa veren kolesteroliarvoihin ja painonhallintaan. Liikunta lisää "hyvän" eli HDL-kolesterolin pitoisuutta veressä. Suorituksen tulee kestää vähintään 30 minuuttia, toistua vähintään 2-3 kertaa viikossa ja nostaa selkeästi sykettä.

Liikunta auttaa myös painonhallinnassa, koska liikunnan aikana kuluu energiaa.

Lähde: Sydänliitto

Painonhallinta

Lihavuus lisää veren "pahaa" eli LDL-kolesterolin pitoisuutta ja samalla vähentää "hyvän" eli HDL-kolesterolin määrää. Painonhallinnalla on siis tärkeä osa elämäntapojen muutoksessa.

Onnistuakseen painonhallinnan tulee olla pitkäjänteistä. Dieettien ja laihdutuskuurien sijaan kannattaa painonhallinnassa kiinnittää huomiota elämäntapojen kokonaisvaltaiseen muutokseen.

Dieettien ongelma on yleensä niiden yksipuolisuus. Ne perustuvat pääosin vähäiseen energiamäärään, eikä niitä voi eikä jaksa noudattaa paria viikkoa pidempää terveyttään vaarantamatta. Dieetit eivät myöskään ohjaa pysyvään elämäntapojen muutokseen. Useimmiten dieetin jälkeen palataan entisiin ruokailutottumuksiin ja paino palaa pian takaisin lähtöpisteeseen.

Parempi vaihtoehto on liikunnan lisääminen ja nautitun energiamäärän vähentäminen. Vinkkejä painon hallintaan saat esimerkiksi Sydänliiton Ylipainosta tasapainoon -sivulta.

Lähde: Sydänliitto

Kolesteroli

Veren suuri kolesterolipitoisuus lisää kolesterolin kertymistä valtimoiden seinämiin ja edistää verisuonten kalkkeutumista.

Kolesterolimäärässä on oleellista myös hyvän ja pahan kolesterolin suhde. LDL eli ”paha” kolesteroli kuljettaa kolesterolia verisuonten seinämiin ja HDL eli ”hyvä” kolesteroli puolestaan poistaa sitä.

Perimä ja elämäntavat säätelevät osaltaan veren kolesterolipitoisuutta ja triglyseridipitoisuutta. Ruokaremontin avulla voi kuitenkin vaikuttaa keskimäärin 10 – 15 %, mutta jopa 40 % veren kolesterolipitoisuuteen. Sydänystävällinen ruoka myös tukee mahdollista lääkehoitoa.

Lähde: Sydänliitto

Verenpaine

Verenpaine voi kohota tilapäisesti monestakin syystä. Esimerkiksi fyysinen ponnistus, jännittäminen tai säikähtäminen ovat tällaisia asioita. Tästä ei tarvitse olla huolissaan, mutta jos verenpaine on pysyvästi koholla, on syytä tarkistaa elämäntapoja.

Pitkään jatkuessaan kohonnut verenpaine voi johtaa valtimoiden vaurioitumiseen ja ateroskleroosiin eli valtimoiden kovettumiseen. Ateroskleroosi lisää vaaraa sairastua sepelvaltimotautiin.

  • Optimaalinen: enintään 120/80 mmHg
  • Normaali: enintään 130/85 mmHg

Lähde: Sydänliitto

Tupakka

Tupakoiminen on elimistölle ja erityisesti sydämelle vauriollista monella tavalla.

Tupakoiminen vaurioittaa verisuonien seinämiä, vähentää sydämen hapensaantia ja supistaa sepelvaltimoiden seinämiä.

Tupakoiminen myös nostaa sykettä ja verenpainetta. Hapen kulkeutuminen veressä vaikeutuu tupakan sisältämän hiilimonoksidin (häkä) takia. Pystyäkseen huolehtimaan elimistön hapensaannista tupakoijan sydän joutuu toimimaan koko ajan ylikierroksilla.

Tupakointi lisää kaikkien elimistön verisuonten kalkkiutumista ja jäykistymistä. Tupakointi myös kiihdyttää verisuonen tukkeutumista nopeuttamalla veren hyytymistä verisuonen repeämäkohdassa. Kaiken kaikkiaan tupakointi lisää sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen ja alaraajavaltimosairauksien (katkokävely) vaaraa. Tupakointi lisää myös peniksen valtimoiden kalkkeutumista aiheuttaen erektiohäiriöitä.

Tupakointi voi jopa laukaista sydäninfarktin.

Tupakointi aiheuttaa sydänlihakseen hapenpuutteen, joka kestää 4-6 tuntia yhdenkin savukkeen jälkeen. Tupakoitsija saa tupakoimatonta helpommin rintakipua ja sepelvaltimotautikohtauksen.

Tupakointi lisää myös rytmihäiriöitä, jotka vakavimmillaan aiheuttavat äkkikuoleman.

Nainen ja tupakointi

Tupakoivan naisen riski saada sepelvaltimotautikohtaus on 3-7 -kertainen tupakoimattomiin verrattuna. Miehen riski on puolet tästä. Pienikin määrä, eli 3-5 savuketta päivässä on haitallisempaa naiselle kuin miehelle.

Lähde: Sydänliitto

Alkoholi

Alkoholi nostaa sydänkohtausriskiä kohottamalla verenpainetta. Tämä johtuu kahdesta syystä.

Ensinnäkin alkoholi ja alkoholiaineenvaihdunta lisäävät elimistössä sympaattisen hermoston aktiivisuutta, mikä nostaa verenpainetta.

Tämän lisäksi alkoholissa on paljon energiaa, ja runsaasti alkoholia nauttivilla liikapainon kertyminen voi aiheuttaa verenpaineen nousua.

Pitkäaikainen runsas juominen voi myös heikentää munuaisten kykyä erittää natriumia virtsaan. Tällöin verenpaine pyrkii nousemaan, jotta munuaisten suodatuskyky tehostuisi ja ylimääräinen natrium poistuisi jälleen tehokkaasti virtsaan.

Lähde: Sydänliitto

Sydänsanastoa

Eikö sydänvaivoihin liittyvä sanasto aukea? Mikä on TIA ja mitä tehdään pallonlaajennuksessa? Tutustu sanastoon, niin tiedät enemmän.

Termejä aivoinfarktista verenpaineeseen

Aivoinfarkti

Aivoinfarkti eli aivoveritulppa on aivoverisuonen äkillisestä tukkeutumisesta johtuva vaurio aivokudoksessa.

AMI

Akuutti sydäninfarkti eli äkillinen sydänveritulppa, joka johtaa sydänlihaksen kuolioon.

Angina pectoris

Rasituksen yhteydessä esiintyvä rintakipu. Kipu johtuu sepelvaltimoiden ahtautumisesta ja menee ohi lepäämällä.

Aortta

Sydämestä lähtevä valtasuoni, josta valtimoverisuonet haarautuvat kaikkialle kehoon.

ASA

Asetyylisalisyylihappo eli aspiriini

Ateroskleroosi

Verisuonten kalkkeutuminen. Jopa vuosikymmeniä kestävän, hitaasti etenevän kalkkeutumisen tuloksena sepelvaltimot, alaraajojen valtimot ja aivovaltimot ahtautuvat. Veren korkea kolesterolipitoisuus, tupakointi ja kohonnut verenpaine nopeuttavat kalkkeutumista.

Diabetes mellitus (DM)

Sokeritauti, insuliinin puutteesta johtuva aineenvaihduntasairaus.

EKG eli elektrokardiogrammi

Sydänkäyrä, jolla kuvataan sydämen sähköistä toimintaa.

HDL

”Hyvä kolesteroli”. Tämän tyyppinen kolesteroli ei kiinnity kudoksiin, esimerkiksi verisuonen seinämiin.

Isotooppitutkimus

Isotooppitutkimuksella tutkitaan sydämen verenkiertoa. Sen avulla on mahdollista selvittää, milloin sydänlihaksessa oleva verenkiertohäiriö on ohimenevä ja milloin pysyvä. Tutkimuksessa suoneen ruiskutetaan pieni määrä radioaktiivista merkkiainetta, jonka jakautumista sydänlihakseen seurataan erityisen gammakameran avulla sekä levon että rasituksen aikana.

Kardiologi

Sydänsairauksiin erikoistunut lääkäri.

Kolesteroli

Rasvamainen aine, jota saadaan eläinkunnasta peräisin olevista ravintoaineista. Ihminen tuottaa tarvitsemansa kolesterolin itse. Jos ravinnosta tulee runsaasti lisäkolesterolia, veren kolesterolipitoisuus kasvaa, mikä nopeuttaa valtimoiden kalkkeutumista (ateroskleroosi).

Koronaariarteriat

Ks. sydämen sepelvaltimot.

Koronaariskleroosi

Sepelvaltimoiden kalkkeutuminen.

LDL

”Paha kolesteroli”. Kolesteroli, joka kertyy kudoksiin, esimerkiksi verisuonten seinämiin.

Liuotushoito

Liuotushoidossa sydän- ja aivoinfarktin aiheuttava verihyytymä liuotetaan lääkeaineen avulla.

Nitroglyseriini

Toiselta nimeltään nitro. Lääke, joka vähentää laskimoiden ja valtimoiden sileän lihaksen jännitystä. Pieninä annoksina tehoaa lähinnä laskimoihin, suurina annoksina laajentaa sekä valtimoita että laskimoita.

Ohitusleikkaus (CABG)

Tukkiutuneet sepelvaltimot ohitetaan siirteen avulla.

Pallolaajennus (PTCA) tai PCI

Verisuonen ahtaumakohtaan viedään pallokatetri, johon johdetaan paineella nestettä. Pallo kasvaa puristaen ahtaumamassan suonen seinämään. Kun pallo poistetaan, veri pääsee esteettä virtaamaan.

Pulssi

Syke, sydämen lyöntitiheys.

Rasituskoe

Rasituskoe on sydänlihaksen hapensaantia ja potilaan suorituskykyä mittaava tutkimus, joka tehdään lääkärin valvonnassa. Kokeessa tutkittava polkee pyörää ja kuormitusta nostetaan asteittain. Samalla seurataan polkijan verenpainetta, sydämen sykettä, EKG:tä ja mahdollisia oireita.

Tulos antaa viitteen mahdollisesta sepelvaltimotaudista. Rasituskoetta käytetään myös silloin, kun määritetään potilaalle sopivaa lääkitystä ja sopivia liikuntaharjoituksia sekä arvioidaan hänen työkykyään.

Sepelvaltimo

Sydänlihaksen omasta verenkierrosta ja hapensaannista huolehtiva valtimo.

Sepelvaltimotauti

Sepelvaltimoiden ahtautumisesta johtuva sydämen verenkierron estyminen. Taudin ilmenemismuotoja ovat angina pectoris, sydäninfarkti ja sydämen rytmihäiriöstä johtuva äkillinen sydänkuolema.

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus

Varjoainekuvaus eli angiografia on röntgentutkimus, jossa potilaan sepelvaltimoihin ruiskutetaan varjoainetta ja ne kuvataan eri suunnilta.

Varjoainekuvauksella saadaan selville mahdolliset sepelvaltimoiden ahtaumakohdat. Kammion liikkuvuutta ja läppien toimintaa selvitetään puolestaan niin, että varjoainetta ruiskutetaan sydämen vasempaan kammioon. Varjoainekuvauksen yhteydessä voidaan tehdä pallolaajennus, jos sepelvaltimoissa nähdään siihen sopivia ahtaumia.

Sepelvaltimotaudin laboratoriotutkimukset

Sepelvaltimotaudin laboratoriotutkimuksiin kuuluvat perusverenkuvan sekä veren kolesteroli- ja sokeriarvojen määrittäminen.

Sydäninfarktissa verinäytteestä voidaan tutkia myös sydänlihasvaurion merkkejä. Sydäninfarktissa osa hapenpuutteesta kärsineistä sydänlihassoluista tuhoutuu. Vaurioituneista soluista vapautuu elimistöön entsyymejä ja valkuaisaineita, jotka voidaan määrittää verinäytteestä.

Sydäninfarkti

Sydänveritulppa. Sairauskohtaus, jossa osa sydänlihaksesta vaurioituu pysyvästi hapenpuutteen takia.

Sydämen ultraäänitutkimus

Ultraäänitutkimuksella selvitetään sydämen kammioiden ja eteisten kokoa, supistumisvireyttä,seinämien paksuutta ja verenvirtausta sydämen läpi. Ultraäänellä voidaan tutkia myös sydämen läppien rakenteita ja toimintaa.

Sydänsähkökäyrä

Sydänsähkökäyrä eli EKG antaa kuvan sydämen sähköisestä toiminnasta ja näyttää siinä mahdollisesti olevat häiriöt. EKG:n perusteella voidaan arvioida, kärsiikö sydänlihas hapenpuutteesta. Äkillinen sydäninfarkti näkyy EKG:ssä muutoksina, mutta infarktin syntymistä ei voida ennustaa EKG:n avulla.

Syke

Pulssi eli sydämen lyöntitiheys.

TIA

TIA-kohtauksella tarkoitetaan ohimenevää aivoverenkierron häiriötä (transient ischaemic attack, TIA). Tällöin jonkun aivovaltimon verenkierto ohimenevästi heikkenee tai loppuu, mutta niin lyhyeksi aikaa, että pysyvää vauriota (aivoinfarktia) ei ehdi syntyä.

Tietokonetomografia ja magneettitutkimus

Tietokonetomografialla ja magneettitutkimuksella on mahdollista kuvata sydämen rakenteita ja sepelvaltimoita. Sepelvaltimoiden tietokonetomografiaa käytetään yleisimmin sulkemaan pois sepelvaltimotaudin mahdollisuus silloin, kun potilaalla on vain vähän oireita.

Magneettitutkimus soveltuu hyvin sydämen rakenteiden kuvaamiseen, koska siinä kudokset erottuvat tarkasti. Nämä tutkimukset eivät ole vielä kaikkialla käytössä.

Trombi

Verisuonen tai sydänontelon sisälle muodostunut verihyytymä.

Trombogeeninen

Veren hyytymistä lisäävä.

Trombolyysi

Verisuoneen syntyneen hyytymän liuottaminen lääkeaineen avulla.

Verenpaine

Valtimoissa vallitseva paine. Sydän pitää verenpainetta yllä supistumalla ja pumppaamalla verta valtimoihin. Verenpaine ilmaistaan kahdella luvulla. Isompi luku (systolinen paine) kuvaa painetta sydämen supistuessa, pienempi (diastolinen paine) sydämen lepovaiheessa.

Hyödyllisiä linkkejä

Terveystieto- ja sydänaiheisia sekä lääketietoutta sisältäviä sivustoja

Terveyskirjasto


Duodecimin ylläpitämästä Terveyskirjastosta löytyy tietoa mm. sepelvaltimotaudista.
http://www.terveyskirjasto.fi

Sydänliitto


Sydänliiton sivusto, jossa tietoja sydänsairauksista ja -lääkkeistä sekä itsehoidosta.
http://www.sydanliitto.fi

Lääketietokeskus


Lääketietokeskuksen sivuilta löydät lääkevalmisteiden pakkausselosteet (laakeinfo.fi). Lääkekortti.fi-palvelun avulla voit lisäksi pitää ajan tasalla käytössäsi oleviin lääkkeisiin liittyviä tietoja
http://www.laaketietokeskus.fi/laaketieto/kansalaisille