Mitä kipu on?

80 % maailmanväestöstä kärsii jonkinlaisesta kivusta.
Mutta miksi tunnemme kipua?

Kipu

Tietoa kivusta

Kipu on koko ihmisrodulle yhteinen kokemus: 80 % maailmanväestöstä kärsii jonkinlaisesta kivusta1. Mutta miksi tunnemme kipua?

Tämä on yksi yleisimmistä kysymyksistä, jonka kivuista kärsivät ihmiset esittävät, eikä siihen ole helppoa vastausta. Tiedämme, että kipu on yleensä elimistön varoitusmerkki, joka kertoo meille, että jotain on vinossa. Kipuhälytys voi kuitenkin joskus aktivoitua, vaikka henkilöllä ei olekaan sairauksia tai vammoja. Tavallisin syy kipuun on se, että aivot havaitsevat elimistössä kudosvaurion tai sairauden. Yleisesti ottaen kivun voimakkuus liittyy tilan vakavuuteen. Onneksi nykyään on mahdollista hoitaa tehokkaasti useimpia kiputyyppejä kipua lievittävillä valmisteilla, joiden ansiosta miljoonien ihmisten on mahdollista nauttia elämästään ilman kipua.

Miten kipu syntyy?

Elimistön kipuhälytysjärjestelmä eli kipu on sekä todellinen että tunneperäinen kokemus. Kipukynnys eli yksilöllinen kyky tuntea ja sietää kipua vaihtelee tilanteen ja henkilön mukaan. Tutkimusten mukaan henkilön psyykkinen tila vaikuttaa suuresti siihen, miten hän kokee kivun: esimerkiksi ihmiset ovat kertoneet, että pistokset sattuvat vähemmän silloin, kun he eivät näe neulaa verrattuna tilanteeseen, jossa he näkivät neulan lävistävän ihon. Jos loukkaamme itsemme harrastaessamme mieluista urheilua tai toimintaa, emme todennäköisesti tunne juuri silloin paljon kipua, vaikka kyseessä olisi vakava loukkaantuminen. Olemme kaikki kuulleet jalkapallon pelaajasta, joka tekee maalin, vaikka hänen nilkkansa on nyrjähtänyt, tai balettitanssijasta, joka tanssii esityksen loppuun asti, vaikka hänen nilkkansa on loukkaantunut. Kumpikaan heistä ei tuntenut nilkassaan edes vihlaisua ennen kuin vasta myöhemmin.

Kehossamme on kaikkialla solutasolla kipureseptoreita – kun näitä reseptoreita stimuloidaan, ne lähettävät aivoihin signaaleja, jotta ne tuottaisivat "kipua". Vaikka kipu tuntuukin epämiellyttyvältä, se on itse asiassa kehomme keino viestiä meille selvästi, että asiaan pitää kiinnittää huomiota. Kipua syntyy monenlaisista ärsykkeistä: fyysisistä, kemiallisista tai lämpöön liittyvistä ärsykkeistä. Kun kudosta stimuloidaan riittävästi, se alkaa tuottaa paikallisesti tulehdusta aiheuttavia aineita, jotka ovat nimeltään prostaglandiineja. Tämä johtaa lämmön nousuun ja turvotukseen ja lisää hermoston herkkyyttä tulehtuneella alueella. Aspirin® estää prostaglandiinituotantoa, ja sillä on tulehdusta estäviä ja kipua lievittäviä ominaisuuksia, minkä vuoksi se on hyvin tehokas kipulääke.

Kiputyypit

Päänsärky

Päänsäryn aiheuttama kipu on tuttu vaiva ihmisille maailmanlaajuisesti. Amerikan kansallisen päänsärky-yhdistyksen mukaan esimerkiksi yli 45 miljoonalla amerikkalaisella on kroonista ja toistuvaa päänsärkyä – heitä on enemmän kuin astmaa, diabetesta ja sydänsairauksia sairastavia, joita on 33 miljoonaa. Asiantuntijat ovat luokitelleet yli 250 päänsärkytyyppiä – yleisimmin esiintyy jännityspäänsärkyä (54 %) ja migreeniä (38 %).

Jännityspäänsärky

  • Jännityspäänsärky johtuu useimmiten hartiaseudun, niskan ja leukanivelten lihasten jännitystiloista.
  • Se liittyy tavallisesti stressiin, masennukseen ja/tai ahdistukseen.
  • Tavanomainen kaksipuoleinen päänsärky (pään molemmilla puolilla) on voimakkuudeltaan lievää tai kohtalaista eikä fyysinen aktiivisuus pahenna sitä.
  • Jännityspäänsäryn laukeamisen saattaa aiheuttaa ylityöt, unenpuute, liian vähäinen syöminen tai alkoholijuomien nauttiminen.
  • Hoitamaton jännityspäänsärky saattaa kestää 30 minuutista 7 päivään. Niin kutsuttua kohtauksittaista jännityspäänsärkyä esiintyy tavallisesti alle 15 päivänä kuukaudessa. Silloin kun päänsärkyä esiintyy tätä tiheämmin, sitä kutsutaan krooniseksi päänsäryksi.

Migreeni

  • Migreeni on toiseksi yleisin päänsärkytyyppi ja paljon tavallisempi naisilla, etenkin hedelmällisessä iässä, koska se saattaa liittyä hormonaalisiin muutoksiin.
  • Migreenin tyypillisin oire on voimakas jomottava kipu yhdellä tai molemmilla puolilla päätä, mihin voi myös liittyä pahanolontunnetta ja valo- ja ääniyliherkkyyttä.
  • Migreenikohtausten kesto vaihtelee huomattavasti: ilman hoitoa ne saattavat kestää 4–72 tuntia ja niitä saattaa esiintyä keskimäärin 1–6 kertaa kuukaudessa.
  • Joskus ennen migreeniä saattaa esiintyä muita oireita tai ilmaantua niin kutsuttu ”aura”, jolloin näkökentässä näkyy sykkivää valoa.
  • Valitettavasti migreenille ei ole vielä parannuskeinoa, mutta migreenikohtauksia on mahdollista hallita tehokkaammin, jos pyrkii välttämään niitä laukaisevia henkilökohtaisia tekijöitä ja ottamaan oikeanlaisen kipulääkkeen ajoissa.

Ehkäisy ja hoito

Useimmat päänsärystä kärsivät hyötyvät joko joistakin tai kaikista seuraavista ehkäisevistä toimista:
  • Tunnista, mikä laukaisee päänsäryn ‐ se saattaa olla nauttimasi ruoka, riittävän levon puute, hormonitasojen muutokset, jne.
  • Muuta elintapojasi noudattamalla paremmin järjestelmällisiä rutiineja , jotta voit välttää elimistön epätasapainotilat.
  • Opettele rentoutumismenetelmiä (kuten meditaatio ja visuaaliset mielikuvat) ja vähennä päivittäinen stressitasosi mahdollisimman pieneksi.
  • Ota oikeanlainen kipulääke, kun päänsärky alkaa. Aspirin®-valmisteen on osoitettu tehokkaasti vähentävän sekä jännityspäänsärkyä että migreenikohtauksia.

Ota välittömästi yhteyttä lääkäriin, jos olet lyönyt pääsi ja sinulla on päänsärkyä, niskajäykkyyttä, kuumetta, sekava olo, tajunnanmenetys tai silmä- tai korvakipua.

Lihaskipu

Sekä ammattiurheilijoilla että viikonloppuharrastajilla saattaa toisinaan esiintyä lihaskipua. Urheiluun liittyvät venähdykset ja trauma synnyttävät tulehdustiloja, jotka voivat voimistaa kipua. Urheilijat eivät kuitenkaan ole ainoita, jotka tuntevat kipua. Monet tutut päivittäiset tilanteet voivat aiheuttaa lihaskipua, joka voi hoitamattomana vaikuttaa jopa jänteisiin ja nivelsiteisiin:

  • Huono asento: työpaikalla tuntikausia väärässä asennossa istuminen tai painavien esineiden nostaminen väärässä asennossa
  • Toistuvat liikkeet: työpaikalla, puutarhassa, tietokonetta käyttäessä
  • Stressi: tällöin lihassupistukset johtuvat elämään liittyvistä paineista ja stressaavista tilanteista.

Ehkäisy ja hoito

Lihaskipuja syntyy etupäässä niska- ja hartiaseutuun sekä selän alueelle. Jotta voi välttää tämän kierteen, joka aiheuttaa ja ylläpitää lihaskipuja, tässä on joitakin ehkäiseviä vinkkejä:
  • Hanki aina riittävä opastus liikuntaan ja lisää sen määrää vähitellen kuntosi mukaan.
  • Lämmittele ennen liikuntaa 10–15 minuuttia, hölkkäämällä rauhallisesti tai kävelemällä rivakasti.
  • Nuku omien tarpeidesi mukaan riittävästi: hyvä uni hiljaisessa ja rauhallisessa ympäristössä ehkäisee kaikenlaista kipua ja särkyä.
  • Urheiluvaatteiden ja liikuntavälineiden on oltava sopivia harrastamaasi liikuntamuotoon.
  • Ryhdy toimeen stressin vähentämiseksi, tee esimerkiksi syviä hengitysharjoituksia, harrasta meditaatiota, joogaa, jne.
  • Kun kipua ilmaantuu, Aspirin® – eniten tutkittu tulehduskipulääke kautta historian – on turvallinen ja tehokas apu.
Muista kuitenkin ottaa yhteyttä lääkäriin, jos epäilet, että kyseessä on vakava vamma, tai jos kipu jatkuu, vaikka se olisi lievää.

Selkäkipu

Jos sinulla on selkäkipua, et ole ainoa. Lähes kaikilla on jossain vaiheessa selkäkipua, joka haittaa työntekoa, päivittäisiä toimia tai harrastuksia. Yhdysvaltojen kansallisten terveysinstituuttien (US National Institutes of Health) mukaan yksinomaan Yhdysvalloissa käytetään vuosittain vähintään 50 miljardia dollaria alaselkäkipuihin – joka on kaikkein yleisin työperäinen toimintakyvyn heikkenemisen syy. Selkänikamat, lihakset, hermot ja nivelet ovat selässä kaikki yhteydessä toisiinsa. Kun lihakset kiristävät tai nivel on vahingoittunut – etenkin jos selkärankaa ei voimisteta liikkumalla tai ryhti on huono – koko selän alue voi tulehtua ja kipeytyä. Vastakohtana sille, miten kehomme on suunniteltu toimimaan, 2000-luvulla ihmiset istuvat paljon, varsinkin teollistuneissa maissa. Tästä syystä monet ihmiset eivät liiku tarpeeksi, jotta heidän lihaksensa pysyisivät vahvoina ja toimivina. Jos lihakset ovat heikkoja, ne eivät pysty tukemaan selkärankaa riittävästi. Juuri tämän vuoksi selkäkivut ovat niin yleisiä kehittyneissä maissa. Mikä vielä pahempaa, kipu saa aikaan lisää lihaskiristymiä, jotka voivat hoitamattomina lisätä selkäkipua. Jos hermot ärsyyntyvät, kipu voi lopulta ulottua käsiin, jalkoihin ja päähän. Jos sinulla on voimakasta selkäkipua tai se on alkanut loukkaantumisen jälkeen eikä helpotu kolmessa päivässä, ota yhteyttä lääkäriin.

Ehkäisy ja hoito

Joitakin vinkkejä selän suojelemiseen:
  • Kun nostat painavia esineitä, jotka ovat polven tasoa alempana, koukista polviasi, jotta voit hyödyntää jalkojesi lihasvoimaa sen sijaan että kumartuisit alaspäin.
  • Ylipainoon liittyy välilevytyrän (välilevyt ovat selkärangan nikamien välissä olevia pehmeitä “tyynyjä”) suurentunut riski ja muita selkäkipua aiheuttavia ongelmia. Kun selkärangan nikamien välissä oleva välilevy painaa selkärangan ympärillä olevia hermoja, tätä nimitetään välilevytyräksi. Selkärankasi takia pidä painosi sopivana.
  • Jotta selkärankasi voi levätä kunnolla öisin, on parasta nukkua kyljellä polvet koukistuneina sekä käyttää pään alla tyynyä. Jotkut ovat havainneet hyödylliseksi asettaa tyyny tai jokin muu pehmeä tuki polvien väliin.
  • Hengitysharjoituksista on myös paljon apua, eikä ainoastaan keuhkokapasiteetin lisäämiseksi vaan myös ryhdin parantamiseksi, sillä hyvä ryhti auttaa pitämään selän asennon hyvänä ja joustavana.
  • Kun selkäkipuja ilmaantuu, Aspirin® – eniten tutkittu tulehduskipulääke kautta historian – on turvallinen ja tehokas lääke, jonka avulla voit pian palata normaalirutiineihin ja nauttia elämästä.

Nivelkivut (nivelrikko)

Nivelkipu voi johtua yli 160 erilaisesta vaivasta. Olipa sen syy mikä hyvänsä, kipu voi olla todella häiritsevää ja haitata jokapäiväisiä toimia. Yhdysvaltojen kansallisten terveysinstituuttien (US National Institutes of Health) mukaan arviolta 37 miljoonaa amerikkalaista sairastaa jonkintyyppistä nivelrikkoa. Nivelrikko (luiden välisen nivelruston rappeutuminen) kuuluu jo kymmenen eniten toimintakykyä heikentävän sairauden joukkoon kehittyneissä maissa, ja se saattaa ilmaantua kenelle tahansa yli 40-vuotiaalle, vaikka se tavallisesti ilmaantuukin vasta yli 70-vuotiaille. Noin 80 %:lla nivelrikkoa sairastavista liikkuminen on rajoitettua ja 25 % ei kykene suoriutumaan tärkeimmistä päivittäisistä toimistaan2 . Koko nivelontelo ja etenkin rusto suojelevat normaalisti niveltä, mikä mahdollistaa sulavat liikkeet ja niveltä suojaavan paineen – esimerkiksi kävellessä. Nivelrikossa rusto vaurioituu erilaisista tulehdusta aiheuttavista syistä. Tämä saa aikaan ylimääräistä kitkaa luiden ja muiden herkästi vaurioituvien rakenteiden välille ja aiheuttaa kipua, turvotusta ja jäykkyyttä.

Nivelrikko:

  • Nivelrikko voi kehittyä milloin tahansa 40 ikävuoden jälkeen, mutta se ilmaantuu yleensä noin 70 ikävuoden tienoilla. Maailman terveysjärjestön (WHO) arvion mukaan oireista nivelrikkoa sairastaa yli 60-vuotiaista miehistä 9,6 % ja naisista 18 %.
  • Yleisesti ottaen nivelrikkoa esiintyy kehon painoa kannattavissa nivelissä, kuten lantio- tai polvi- ja sorminivelissä, etenkin jos niitä rasitetaan liikaa päivittäin, esimerkiksi ompelemalla, kantamalla laukkuja tai kirjoittamalla.
  • Muista artroosityypeistä poiketen nivelet eivät turpoa tai punoita, mutta kipu on voimakasta ja liikkuminen rajoitettua.

Ehkäisy ja hoito

Vinkkejä nivelkipujen ehkäisyyn ja lievittämiseen:

  • Terveellinen ruokavalio on hyödyksi nivelille: tutkimusten mukaan C-vitamiini ja muut antioksidantit saattavat auttaa vähentämään nivelrikkoriskiä2.
  • Käytä aina suuria niveliä, kun kannat raskaita esineitä: käytä esimerkiksi koko käsivartesi voimaa eikä pelkkiä käsiä, kun nostat ja siirrät suurikokoisia esineitä.
  • Ylipaino voi pahentaa nivelvaurioita ja vaikeuttaa paranemista. Niveltesi takia pidä painosi ruumiinrakenteellesi, pituudellesi, sukupuolellesi ja iällesi sopivana.
  • Vaihtele sitä, miten teet asioita, ja vältä käyttämästä aina samoja niveliä.
  • Kun sinulla on kipuja, Aspirin® ei pelkästään lievennä niitä, vaan lääkärin ohjeiden mukaan käytettynä se hoitaa myös tulehdusta, joka liittyy nivelvaurioihin.

Edellä mainitut eivät korvaa lääkärin antamia ohjeita.